Saavutettavuus - kaikki mitä tarvitsee tietää.
- Miikka Tuomaala
- 9 tuntia sitten
- 18 min käytetty lukemiseen
Saavutettavuus tarkoittaa verkkopalvelua, jota kaikki voivat käyttää – myös henkilöt, joilla on näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen, oppimiseen tai ymmärtämiseen liittyviä rajoitteita. Se ei ole pelkkä lain velvoittama vaatimus, vaan tapa rakentaa verkkosivuista selkeämpiä, helpommin käytettäviä ja luotettavia kaikille käyttäjille. Kun sivusto toimii eri laitteilla, apuvälineillä ja käyttötavoilla, se palvelee laajempaa yleisöä ja vähentää käytön esteitä.
Saavutettavuus perustuu kokonaisuuteen: rakenteeseen, kieleen, visuaalisiin valintoihin, tekniseen toteutukseen ja sisältöihin. Se vaatii suunnittelijoilta, kehittäjiltä ja sisällöntuottajilta yhteisiä ratkaisuja, jotka tekevät palvelusta ennakoitavan, ymmärrettävän ja hallittavan. WCAG-standardit ja digipalvelulaki määrittävät minimitason, mutta niiden ylittäminen parantaa sekä käyttökokemusta että sivuston toimivuutta.
Tämä artikkeli kokoaa saavutettavuuden keskeiset periaatteet, käyttäjäryhmät, suunnittelun ja toteutuksen ohjeet sekä käytännölliset menetelmät, joilla verkkopalvelu voidaan tehdä aidosti saavutettavaksi. Tavoitteena on tarjota yksi selkeä ja kattava kokonaisuus, jonka avulla saavutettavuustyö voidaan aloittaa, kehittää ja viedä käytäntöön.
Tässä pikalinkit artikkelin sisältöön:
Mitä saavutettavuus tarkoittaa?
Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisen palvelun ominaisuutta, joka mahdollistaa sen käytön kaikille—riippumatta käyttäjän taidoista, aisteista, laitteista tai toimintakyvystä. Käytännössä kyse on siitä, että verkkosivusto tai sovellus toimii yhdenvertaisesti niin näkevälle, kuuroille, heikkonäköisille, motorisilta osin rajoittuneille, ikääntyneille kuin vieraskielisillekin. Saavutettavuus ei kuitenkaan ole vain erityisryhmien huomioimista; se on kokonaisvaltaista laadun, käytettävyyden ja teknisen toimivuuden optimointia.
Digitaalisessa ympäristössä saavutettavuus voidaan nähdä kolmen näkökulman yhdistelmänä:
Käytettävyys: Sivuston rakenteen, navigaation ja sisältöjen tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä.
Tekninen toteutus: Sivun koodin on noudatettava standardeja, jotta esimerkiksi ruudunlukijat, näppäimistökäyttö tai apuvälineohjelmat voivat toimia ongelmitta.
Sisältö: Tekstien, kuvien ja median on oltava esitetty niin, ettei mikään olennainen tieto jää yhden aistin varaan.
Saavutettavuus ja esteettömyys sekoitetaan usein toisiinsa. Esteettömyys viittaa fyysisiin ympäristöihin—ramppeihin, hisseihin, kulkureitteihin. Saavutettavuus on samaa ajattelutapaa digitaalisessa muodossa: se poistaa tiedon, toiminnon ja palvelun käytön esteitä.
Nykyinen lainsäädäntö asettaa saavutettavuudelle selkeitä velvoitteita. EU:n saavutettavuusdirektiivi sekä digipalvelulaki määrittelevät, että tietyntyyppisten verkkopalveluiden on noudatettava kansainvälisiä standardeja, kuten WCAG-kriteeristöä. Näiden tavoitteena ei ole hankaloittaa palvelun tuottajan arkea, vaan varmistaa, että palvelut toimivat suunnitellusti kaikilla käyttäjäryhmillä ja laitteilla. Myös yksityisen sektorin vaatimukset laajenivat merkittävästi vuonna 2025, mikä tekee saavutettavuudesta entistä kriittisemmän kilpailutekijän.
Liiketoiminnan näkökulmasta saavutettavuus merkitsee parempaa käyttäjäkokemusta, laajempaa kohdeyleisöä ja vahvempaa brändiä. Saavutettava palvelu kerää enemmän luottamusta, konversioita ja näkyvyyttä myös hakukoneissa. Monelle organisaatiolle saavutettavuus onkin ensisijaisesti strateginen investointi, ei vain pakollinen velvoite.
Miksi saavutettavuus on tärkeää?
Saavutettavuus ei ole enää erillinen lisäosa digitaalisiin palveluihin, vaan keskeinen laatutekijä, joka vaikuttaa suoraan palvelun käyttökokemukseen, luotettavuuteen ja saavutettuun yleisöön. Kyse ei ole vain siitä, että palvelu täyttää lakisääteiset vaatimukset, vaan siitä, että se toimii kaikissa tilanteissa ja kaikille käyttäjille.
Laajempi käyttäjäkunta – merkittävä osa Suomen väestöstä
Erilaiset toimintarajoitteet, ikääntyminen ja aistien heikkeneminen eivät koske vain pientä käyttäjäjoukkoa. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joille saavutettavuus on digitaalisen palvelun käytön edellytys. Lisäksi ikääntyvä väestö muodostaa yhä suuremman osuuden Suomen käyttäjäkunnasta, ja heidän tarpeensa kasvavat vuosittain. Ikääntyminen tuo mukanaan muutoksia näköön, kuuloon, motoriikkaan ja muistiin—tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan siihen, miten verkkopalveluja käytetään.
Saavutettavuus parantaa kaikkien käyttökokemusta
Hyvä saavutettavuus ei ole vain erityisryhmien tukemista. Sen vaikutukset näkyvät kaikilla käyttäjillä joka päivä:
selkeät tekstit ja looginen rakenne → nopeampi asiointi
riittävät kontrastit → parempi luettavuus eri valaistusolosuhteissa
suuret painikkeet → helpompi käyttö mobiilissa
tekstitykset videoissa → hyödylliset myös äänekkäissä ympäristöissä
Käytännössä saavutettavuus tarkoittaa vähemmän kitkaa ja enemmän onnistuneita käyttäjäpolkuja.
Lakien ja direktiivien noudattaminen
EU:n saavutettavuusdirektiivi, esteettömyysdirektiivi ja suomalainen digipalvelulaki muodostavat selkeän velvoitteen julkisille toimijoille ja laajenevasti myös yksityiselle sektorille. Vuonna 2025 velvoitteet kasvoivat merkittävästi, mikä tarkoittaa, että saavutettavuudesta tulee monelle yritykselle yhtä tärkeää kuin tietoturvasta tai GDPR:n noudattamisesta.
Sivuston huono saavutettavuus ei ole vain riskitekijä käyttäjän näkökulmasta—se voi tulevaisuudessa tarkoittaa myös valvovan viranomaisen puuttumista.
Tekninen laatu ja tulevaisuuden kestävyys
Saavutettavuus on käytännössä myös teknisen laadun mittari.
Kun verkkosivusto rakennetaan saavutettavasti:
HTML on semanttisesti oikein
koodi on puhtaampaa ja ylläpidettävämpää
sivusto toimii useammissa selaimissa ja laitteissa
virheiden riski pienenee
investointi kestää pidempään ilman kallista uudelleenrakennusta
Saavutettavat ratkaisut ovat myös yhteensopivampia tulevien teknologioiden kanssa.
Parempi hakukonenäkyvyys ja kilpailukyky
Saavutettavuus ja hakukoneoptimointi kulkevat samoja polkuja. Esimerkiksi:
selkeät otsikot
kuvaavat linkit
tekstivastineet kuville
looginen rakenne
virheetön koodi
Kaikki nämä auttavat hakukoneita ymmärtämään sivun sisällön ja nostavat sivuston sijoituksia. Hakukoneet ja ruudunlukijat “lukevat” sivua samalla tavalla: ne tarvitsevat rakennetta ja selkeyttä toimiakseen oikein. Tämä tekee saavutettavuudesta yhden tehokkaimmista SEO-toimenpiteistä, jonka voi toteuttaa.
Liiketoiminnallinen hyöty.
Yritykselle saavutettavuus on:
kilpailuetu
luottamusta rakentava tekijä
merkki ammattimaisuudesta
asiakkaiden sitoutumista vahvistava ominaisuus
Saavutettava palvelu tavoittaa enemmän käyttäjiä, konvertoi paremmin ja synnyttää vähemmän käyttökatkoja ja asiakastukea vaativia ongelmia.
Saavutettavuus lainsäädännössä
Saavutettavuutta ei voi tarkastella pelkästään suosituksina tai hyvänä käytäntönä. Suomessa ja EU:ssa saavutettavuus on lakiin sidottu kokonaisuus, jonka tavoitteena on varmistaa, että digitaalisten palveluiden käyttö ei rajoitu vain teknisesti taitaville tai toimintakykyisille käyttäjille. Lainsäädäntö asettaa sekä vähimmäisvaatimukset että selkeän aikataulun niiden täyttämiselle.
EU:n saavutettavuusdirektiivi (2016/2102)
EU:n saavutettavuusdirektiivi määrittelee, että julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on täytettävä tietyt saavutettavuuskriteerit. Direktiivi toimii käytännössä viitekehyksenä, joka sitoo jäsenvaltiot noudattamaan kansainvälisiä WCAG-ohjeistuksia.
Direktiivi velvoittaa muun muassa:
selkeän saavutettavuusselosteen julkaisemista
jatkuvaa saavutettavuuden seurantaa
palautekanavan tarjoamista saavutettavuusongelmista
Direktiivin perusta on ajatus digitaalisesta yhdenvertaisuudesta: palvelun on oltava käytettävissä ilman kohtuutonta lisävaivaa riippumatta käyttäjän toimintarajoitteista tai laitteesta.
Esteettömyysdirektiivi (EAA) – yksityinen sektori mukaan 28.6.2025
Esteettömyysdirektiivi laajensi velvoitteet julkisesta sektorista moniin yksityisiin palveluihin. Suomessa direktiivin toimeenpano konkretisoitui kesällä 2025, jolloin osa yritysten digipalveluista tuli vaatimusten piiriin.
Direktiivi koskee mm.:
verkkokauppoja
pankkipalveluja
sähköisiä kirjoja ja e-kirjojen lukulaitteita
liikenteen digitaalisia palveluja
älylaitteita ja itsepalvelupäätteitä (esim. maksupäätteet, lipunmyyntiautomaatit)
Tämä muutos tarkoittaa, että saavutettavuus ei ole enää pelkästään julkishallinnon velvollisuus vaan selkeä kilpailutekijä myös yksityisellä sektorilla. Yrityksiltä edellytetään teknisesti ja sisällöllisesti saavutettavia palveluja – muuten seuraukset voivat olla imagollisia, taloudellisia tai valvonnallisia.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019)
Suomessa saavutettavuuden keskeinen sääntelykehys on digipalvelulaki, joka pohjautuu EU-direktiiviin mutta täsmentää velvoitteet kotimaassa.
Laki edellyttää, että:
digipalvelun tarjoaja huolehtii palvelunsa saavutettavuudesta
saavutettavuus arvioidaan säännöllisesti
palvelun saavutettavuudesta laaditaan ja julkaistaan seloste
käyttäjille tarjotaan selkeä mahdollisuus ilmoittaa saavutettavuusongelmista
Valvontaviranomaisena toimii Traficom, ja valvontaa on viime vuosina keskitetty entistä systemaattisemmaksi. Tarkastuksia tehdään säännöllisesti, ja puutteisiin voidaan velvoittaa antamaan selvityksiä ja korjaamaan virheet.
EN 301 549 ja WCAG-standardit
Käytännön saavutettavuus määritellään teknisesti kahdessa keskeisessä standardissa:
EN 301 549: eurooppalainen standardi esteettömyysvaatimuksille
WCAG 2.1 / 2.2: kansainvälinen suositus verkkosisältöjen saavutettavuudelle
WCAG jakaa saavutettavuuden kolmeen tasoon:
A: vähimmäistaso
AA: yleisin lakisääteinen tavoitetaso
AAA: korkein saavutettavuustaso, jota harva palvelu täyttää kokonaisuudessaan
Miksi lainsäädäntö on liiketoiminnan näkökulmasta merkittävä?
Kokonaisuudessaan lainsäädäntö ohjaa siihen, että saavutettavuus ei ole valinnainen kehitysvaihe, vaan osa palvelun ydinsuunnittelua. Yrityksille tämä tarkoittaa kahta asiaa:
Velvoitteiden täyttämistä – jotta palvelu ei riko lakia.
Kilpailuedun vahvistamista – koska saavutettavat palvelut toimivat laajemmin, konvertoivat paremmin ja rankkaavat vahvemmin hakukoneissa.
Kun saavutettavuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin valvontaviranomaisen huomautusten jälkeen tehtävät korjaukset.
WCAG-periaatteet: selkeä ja käytännönläheinen yhteenveto
WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on kansainvälinen standardi, joka määrittää, mitä saavutettavuus teknisesti ja sisällöllisesti tarkoittaa. WCAG on laaja ohjeistus, mutta sen ydin on tiivistettävissä neljään periaatteeseen. Nämä periaatteet muodostavat rungon, jonka päälle saavutettava verkkopalvelu rakennetaan – ja ne ovat samalla myös ne kriteerit, joita viranomaiset tarkastavat.
Havaittava – tiedon täytyy olla vastaanotettavissa eri aisteilla
Käyttäjän täytyy pystyä havaitsemaan sivun sisältö tavalla tai toisella. Tämä koskee sekä tekstiä, kuvia, ääntä että videoita.
Keskeiset käytännön vaatimukset:
Kuvilla on aina selkeät tekstivastineet (alt-tekstit), jotka kertovat olennaisen myös silloin, kun kuvaa ei nähdä.
Värikontrastien tulee olla riittäviä, jotta teksti erottuu taustasta myös heikkonäköisille.
Videoilla on oltava tekstitykset, ja tärkeimmissä sisällöissä myös kuvailutulkkaus.
Teksti on skaalattava ilman, että sivun rakenne hajoaa.
Tämä periaate varmistaa, että informaatio ei ole sidottu yhteen aistiin.
Hallittava – palvelua on pystyttävä käyttämään eri tavoin
Kaikkien toimintojen on oltava käytettävissä muillakin tavoilla kuin hiirellä. Monet käyttäjät käyttävät näppäimistöä, puheohjausta, ruudunlukijaa tai erityisiä apuvälineitä.
Käytännön esimerkkejä:
Sivustoa voi käyttää kokonaan näppäimistöllä, ja kohdistuksen kulku on looginen.
Linkit ja painikkeet ovat selkeästi tunnistettavissa.
Animaatiot ja automaattiset liikkeet eivät häiritse käyttökokemusta ja ne voi pysäyttää.
Lomakkeet toimivat moitteettomasti ilman hiirtä: kentät, valinnat ja virheilmoitukset ovat saavutettavissa.
Tämä periaate varmistaa, ettei palvelu rajaudu vain niille käyttäjille, jotka hallitsevat tarkan kursorin tai näköön perustuvan käyttöliittymän.
Ymmärrettävä – sisältö ja käyttöliittymä ovat loogisia ja ennakoitavia
Käyttäjän pitää ymmärtää, mitä sivulla tapahtuu ja miten sitä käytetään. Tämä koskee sekä kieltä että teknistä toteutusta.
Keskeisiä elementtejä:
Teksti on selkeää ja jäsentyy loogisiin kokonaisuuksiin.
Käyttöliittymä toimii ennakoitavasti: elementit eivät vaihda paikkaa ilman syytä.
Lomakkeet ilmoittavat virheet selkeästi ja antavat vinkkejä niiden korjaamiseen.
Linkkitekstien tulee kertoa minne ne vievät – ei pelkkiä “Lue lisää” -tyyppisiä ilmaisuja.
Tämä periaate liittyy suoraan palvelun ymmärrettävyyteen ja kognitiiviseen saavutettavuuteen, joka hyödyttää valtavaa käyttäjäryhmää.
Vankka – tekninen toteutus kestää eri laitteet, selaimet ja apuvälineet
Sisällön on oltava rakennettu niin, että erilaiset ohjelmistot ja laitteet voivat tulkita sen oikein nyt ja tulevaisuudessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa:
teknisesti oikeaa, semanttista HTML-rakennetta
ARIA-roolien harkittua käyttöä
validia koodia, joka toimii eri selaimilla
yhteensopivuutta ruudunlukijoiden ja muiden apuvälineiden kanssa
Tämä periaate tekee palvelusta pitkäikäisemmän, helpomman ylläpitää ja teknisesti luotettavamman.
WCAG-tasot: A, AA ja AAA
Yleisimmin lakisääteinen tavoitetaso on WCAG AA, joka kattaa suurimman osan kriittisistä saavutettavuusvaatimuksista.
AAA-taso on ihanteellinen, mutta useimmille palveluille liian tiukka täydeksi tavoitteeksi.
Tärkeää on huomata, että WCAG ei ole irrallinen lista yksittäisiä tehtäviä. Se toimii suunnittelu- ja toteutusperiaatteena, joka vaikuttaa kaikkeen: sisältöön, tekniseen toteutukseen, visuaaliseen suunnitteluun ja käyttöliittymän logiikkaan.
Käyttäjäryhmät, jotka hyötyvät saavutettavuudesta
Saavutettavuuden arvo korostuu vasta, kun ymmärretään, kuinka monenlaisiin käyttäjiin se vaikuttaa. Kyse ei ole yksittäisestä erityisryhmästä, vaan laajasta joukosta ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita, laitteita ja toimintaympäristöjä. Monet näistä ryhmistä ovat huomattavasti suurempia kuin yleisesti ajatellaan – esimerkiksi ikääntyneet muodostavat Suomessa kasvavan käyttäjäenemmistön, ja heidän digipalvelujen käyttökykynsä muuttuu vuosien mukana.
Alla on tiivis katsaus keskeisiin käyttäjäryhmiin ja heidän tarpeisiinsa. Tämä kuvaus auttaa myös hahmottamaan, miten laaja-alaisesti saavutettavuus parantaa koko palvelun laatua.
Näkövammaiset ja heikkonäköiset käyttäjät
Näköön liittyvät rajoitteet voivat tarkoittaa täyttä sokeutta, osittaista näkökyvyn heikkenemistä tai värinäön ongelmia.
Keskeiset tarpeet:
ruudunlukijayhteensopivuus
selkeä otsikkorakenne
alt-tekstit kaikille kuville
riittävät kontrastit
skaalautuva tekstikoko ilman layout-ongelmia
Moni heikkonäköinen käyttää suurennustoimintoja, jolloin sivun rakenne testataan käytännössä äärimmilleen.
Kuulovammaiset ja heikentyneen kuulon omaavat käyttäjät
Videoiden ja äänitiedostojen varaan rakennetut palvelut ovat monille esteellisiä ilman tekstivastineita.
Keskeiset tarpeet:
tekstitykset videoihin
transkriptiot äänisisältöihin
ei-kriittisen informaation välttäminen pelkässä äänessä
Saavutettavuus tukee myös henkilöitä, jotka eivät voi kuunnella ääntä ympäristön vuoksi (julkiset tilat, työympäristöt).
Motorisesti rajoittuneet käyttäjät
Motoriset rajoitteet voivat vaikeuttaa hiiren käyttöä tai tarkkaa osoittamista.
Keskeiset tarpeet:
täysi näppäimistöohjattavuus
selkeät fokus-tilat
riittävän suuret painikkeet ja valitsimet
esteettömät lomakkeet
Käyttäjät voivat hyödyntää myös puheohjausta tai kytkinohjaimia, jolloin käyttöliittymän logiikan on oltava ennakoitava.
Kognitiivisesti rajoittuneet ja oppimisvaikeuksista kärsivät käyttäjät
Kognitiiviset haasteet voivat liittyä muistiin, hahmotukseen, lukemiseen tai keskittymiseen.
Keskeiset tarpeet:
selkeä kieli ja yksinkertainen rakenne
looginen navigaatio
johdonmukainen terminologia
selkeät virheilmoitukset lomakkeissa
Tämä on yksi suurimmista käyttäjäryhmistä, ja saavutettavuus parantaa heidän mahdollisuuksiaan toimia itsenäisesti digipalveluissa.
Ikääntyneet käyttäjät
Ikääntyminen tuo luonnollisia muutoksia näköön, kuuloon, motorisiin kykyihin ja muistiin. Suomessa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, ja he ovat yksi suurimmista digipalveluiden käyttäjäryhmistä.
Keskeiset tarpeet:
helppolukuinen typografia
selkeät, lyhyet tekstikokonaisuudet
suurikontrastiset elementit
yksinkertaiset polut palvelun sisällä
Ikääntyneet hyötyvät lähes kaikista saavutettavuustoimenpiteistä, vaikka he eivät itse mieltäisi niitä “avustaviksi”.
Vieraskieliset ja monikieliset käyttäjät
Kaikki eivät hallitse suomea tai ruotsia täydellisesti. Digipalvelun tulisi tukea heitä tarjoamalla selkeää kieltä ja mahdollisuuksia ymmärtää sisältöä muilla tavoin.
Keskeiset tarpeet:
selkeä yleiskieli
oikea kielimerkintä HTML:ssä (helpottaa konekääntämistä)
vältetään idiomeja ja vaikeaa virastotyyliä
johdonmukaiset termit
Selkokielinen sisältö voi toimia merkittävänä esteiden madaltajana.
Mobiilikäyttäjät
Mobiilikäyttö on jo yli 70 % monen sivuston liikenteestä. Saavutettavuus tukee myös heitä.
Keskeiset tarpeet:
responsiivinen rakenne
suuret kosketusalueet
riittävä kontrasti eri valaistusolosuhteissa
selkeä ja lyhyt navigaatio
Mobiilikäyttäjät ovat usein kiireisiä ja käyttävät palvelua epäoptimaalisissa olosuhteissa—saavutettavuus on siten käytännössä parempaa käytettävyyttä.
Lue tarkemmin mobiilioptimoinnista tästä artikkelista: Mobiilioptimointi 2026
Hitaat tai epäluotettavat verkkoyhteydet
Saavutettavuus tukee myös käyttäjiä, jotka eivät ole digitaalisesti rajoittuneita vaan teknisesti rajoitetussa ympäristössä.
Keskeiset tarpeet:
kevyet sivurakenteet
toimiva tekstiversio, jos kuvat eivät lataudu
ei liian suuria mediatiedostoja ilman vaihtoehtoa
Tekstiversioista hyötyvät sekä ruudunlukijat että hitailla yhteyksillä käyttävät.
Yhteenveto: saavutettavuus koskettaa lähes jokaista käyttäjää
Harva käyttäjäryhmä hyötyy vain yhdestä saavutettavuusratkaisusta. Todellisuudessa saavutettavat palvelut muodostavat paremman käyttökokemuksen jokaiselle.
Kun palvelu toimii erilaisissa tilanteissa, laitteissa ja toimintakyvyissä, sen käyttöaste kasvaa ja käyttäjäpolku sujuvoituu.
Yrityksen kannalta tämä tarkoittaa:
parempia tuloksia
kustannustehokkaampaa ylläpitoa
vahvempaa brändiluottamusta
Avustavat teknologiat – miten erilaiset apuvälineet käyttävät verkkopalveluja
Avustavat teknologiat ovat laitteita ja ohjelmistoja, joiden avulla käyttäjät voivat käyttää digitaalisia palveluja tilanteissa, joissa tavallinen hiiri, näyttö tai näppäimistö ei riitä. Ne muodostavat saavutettavuuden näkökulmasta kriittisen kokonaisuuden: verkkopalvelu ei ole saavutettava, jos se ei toimi näiden työkalujen kanssa. Siksi saavutettavuus ei ole vain visuaalisia valintoja—se on yhteensopivuuden varmistamista laajalla teknologisella skaalalla.
Ilman saavutettavaa suunnittelua edes parhaat apuvälineet eivät voi kompensoida huonosti toteutettua palvelua.
Alla on koottu keskeisimmät apuvälinelajit ja niiden erityispiirteet.
Ruudunlukijat (screen readers)
Ruudunlukijat ovat ohjelmia, jotka lukevat verkkosivun sisällön ääneen tai välittävät sen pistenäytölle.
Ne tulkitsevat ainoastaan sen, mitä koodi kertoo niille—ei sitä, miltä sivu näyttää.
Yleisiä ruudunlukijoita:
NVDA (Windows)
JAWS (Windows)
VoiceOver (macOS & iOS)
Keskeiset tarpeet ruudunlukijoille:
semanttisesti oikein rakennettu HTML
kuvaavat otsikkotasot ja roolit
alt-tekstit
ARIA-attribuuttien tarkka ja harkittu käyttö
looginen tab-järjestys
Jos sivu ei noudata näitä periaatteita, ruudunlukija käyttäytyy arvaamattomasti, jolloin palvelusta tulee vaikeakäyttöinen tai mahdoton.
Pistenäytöt (Braille displays)
Pistenäyttö muuttaa ruudunlukijan tulkinnan pistekirjoitukseksi.
Tämä korostaa entisestään tarvetta:
siistiin HTML-koodiin
selkeisiin rakenteisiin
hyvin merkittyihin lomakekenttiin
Pistenäyttö ei “arvaa” sisältöä – se näyttää täsmälleen sen informaation, jonka ruudunlukija saa verkkosivulta.
Ruudunsuurennusohjelmat
Heikkonäköiset käyttäjät hyödyntävät suurennustoimintoja, jotka voivat moninkertaistaa näkymän.
Tällöin palvelun täytyy:
toimia suurennettuna ilman sivuttaisscrollausta
säilyttää tekstin ja elementtien suhteelliset mittasuhteet
pitää sisältö ja navigaatio erillään ja selkeinä
Jos sivu ei skaalaudu, käyttäjä menettää helposti sijaintinsa näkymässä.
Puheohjaus ja sanelu
Monet motorisesti rajoittuneet, mutta myös mobiilikäyttäjät, hyödyntävät puheohjausta.
Jotta puheohjaus toimii:
painikkeiden ja linkkien nimien tulee vastata näkyvää tekstiä
käyttöliittymä ei saa vaatia tarkkoja hiiren liikkeitä
elementeillä tulee olla yhtenäiset, selkeät nimet
Puheohjaus on merkittävä apu etenkin liikuntarajoitteisille käyttäjille.
Kytkinohjaimet ja muut erikoislaitteet
Kytkinohjaimet, päänliikkeisiin perustuvat osoittimet ja muut assistiiviset ohjauslaitteet edellyttävät:
ennustettavaa fokusjärjestystä
suuria, selkeästi aktivoitavia elementtejä
rauhallisia animaatioita
Jos käyttöliittymä on visuaalisesti sekava tai fokusjärjestys on rikkoutunut, kytkinohjaimella liikkuva käyttäjä ei pääse eteenpäin.
Tekstitykset, kuvailutulkkaus ja audiotranskriptiot
Apuvälineet eivät auta, jos olennainen informaatio jää yhteen mediaformaattiin.
Hyvä käytäntö:
tekstitykset kaikille videoille
dialogittomiin videoihin kuvaa selittävä tekstivastine
äänitiedostoille transkriptit
tärkeissä sisällöissä kuvailutulkkaus
Erityisesti videoiden saavutettavuuteen liittyviä haasteita ja velvoitteita.
Pelien ja sovellusten saavutettavuusasetukset
Tämä on teema, joka on vielä harvinaista monilla sivuilla ja siksi SEO-etusi. Nykyaikaiset pelit ja sovellukset sisältävät yhä kehittyneempiä saavutettavuusasetuksia, kuten:
värikontrastin säätö
yhdellä painalluksella toimivat ohjausmallit
kohdistuksen automaattinen avustus
haptisen palautteen hallinta
Sama logiikka hyödyttää myös verkkopalveluiden suunnittelua.
Yhteenveto: saavutettavuus rakentuu teknisen yhteensopivuuden varaan
Apuvälineet ovat yhtä vahvoja kuin verkkopalvelu, jonka kanssa ne yrittävät toimia.
Jos sivu on rakennettu puhtaasti visuaalisesta näkökulmasta, apuvälineet toimivat heikosti – ja käyttäjä ei pääse eteenpäin.
Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa:
vähemmän tukipyyntöjä
laajempaa asiakaskuntaa
vahvempaa laatumielikuvaa
parempaa lainmukaisuutta
Apuvälineitä huomioiva palvelu toimii yksinkertaisesti paremmin kaikille.
Saavutettavuus verkkosivusuunnittelun näkökulmasta
Saavutettavuus ei synny yksittäisistä tarkistuslistoista, vaan siitä, että suunnittelu ja toteutus tehdään tietoisesti kaikille käyttäjäryhmille toimivaksi. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa ennen kaikkea kahta asiaa:
palvelu toimii teknisesti moitteettomasti, ja
käyttäjäkokemus on selkeä ja sujuva kaikilla laitteilla ja toimintakyvyillä.
Alla oleva kokonaisuus on suunniteltu tuomaan esiin käytännön ohjeet, jotka nostavat sivustosi laadun selkeästi kilpailijoiden yläpuolelle.
Rakenne ja semantiikka – saavutettavan sivun tekninen perusta
Verkkosivun semanttinen rakenne on saavutettavuutta tukeva ydin. Kun HTML on rakennettu oikein, suuri osa apuvälineistä toimii automaattisesti ilman erityisiä lisäratkaisuja.
Keskeiset periaatteet:
Yksi H1 per sivu, ja sen jälkeen looginen H2–H3-jäsentely.
Rakenne on luettavissa ilman CSS:ää: sisältö ei saa hajota, vaikka tyylit poistetaan.
Navigaatiolle ja pääsisällölle määritellään roolit (nav, main, header, footer).
“Siirry sisältöön” -linkki sijoitetaan sivun alkuun näppäimistö- ja ruudunlukijakäyttäjiä varten.
Vältetään tarpeettomia ARIA-attribuutteja – semanttisesti oikea HTML on ensisijainen ratkaisu.
Hyvin rakennettu semantiikka on myös merkittävä SEO-etu: se helpottaa hakukoneen indeksointia ja tulkitsee sisältösi olennaiset suhteet tarkemmin.
Visuaalinen suunnittelu – luettavuus, kontrastit ja selkeys
Visuaalinen kerros on saavutettavuuden näkyvin osa, mutta samalla se on usein se, jossa tehdään suurimmat virheet. Hyvä visuaalinen suunnittelu palvelee kaikkia käyttäjiä—ei vain erityisryhmiä.
Tärkeimmät käytännöt:
Kontrastien tulee täyttää vähintään WCAG AA -vaatimukset, jotta teksti on luettavaa eri näkökyvyillä ja valaistusolosuhteissa.
Fonttikoon tulee olla riittävä ja sen tulee skaalautua ilman, että sivu hajoaa.
Painikkeiden ja linkkien kosketusalueiden tulee olla riittävän suuria (väh. 44x44 px).
Värillä ei saa ilmaista tietoa yksin – värisokeus on yleinen, ja väristä riippuva merkitys katoaa.
Valkoinen tila ja selkeä rytmitys parantavat ymmärrettävyyttä ja kognitiivista saavutettavuutta.
Visuaalinen saavutettavuus on yhtä aikaa käytettävyyden ja brändisuunnittelun osa. Kun nämä kaksi rakennetaan yhteen, lopputulos näyttää ammattimaiselta ja toimii kaikille.
Kuvien ja median saavutettavuus
Monilla kilpailijoilla tämä osa-alue on toteutettu heikosti, erityisesti alt-tekstien ja videoiden osalta. Tämä on erinomainen paikka erottua.
Kuvat, ikonit ja grafiikat
Jokaisella merkityksellisellä kuvalla on alt-teksti, joka kuvaa kuvan tarkoituksen, ei sen ulkoasua.
Koristekuville annetaan tyhjä alt-attribuutti (alt=""), jotta ruudunlukijat ohittavat ne.
Kaavioista ja infografiikoista tarjotaan tekstivastine, joka sisältää saman tiedon.
Videot ja äänisisällöt
Videoille tarjotaan tekstitykset (tai vähintään konepohjainen versio, joka on tarkastettu).
Äänisisällöille tarjotaan transkriptiot.
Tärkeissä sisällöissä tarjotaan myös kuvailutulkkaus, jotta näkövammaiset saavat kaiken olennaisen.
Tämä on yksi yleisimmistä puutteista niin yrityksillä kuin kunnilla.
Lomakkeet ja interaktiiviset elementit
Lomakkeet ovat usein sivuston kriittisin osa: yhteydenotot, ostot, tilaukset ja ajanvaraukset tapahtuvat niiden kautta. Jos lomake ei ole saavutettava, konversio heikkenee välittömästi.
Tärkeät saavutettavuusperiaatteet lomakkeissa:
Jokaisella kentällä on label, joka kertoo kentän tarkoituksen.
Virheilmoitukset esitetään sekä visuaalisesti että ohjelmallisesti ruudunlukijoille.
Virheiden tulee olla selkeitä, ja niiden tulee ohjata käyttäjää korjaamiseen.
Painikkeet ovat selkeästi nimettyjä (“Lähetä lomake” on parempi kuin “OK”).
Fokusjärjestys säilyy johdonmukaisena – jos lomakkeen rakenne muuttuu, kohdistuksen täytyy seurata sitä loogisesti.
Hyvin toteutettu lomake voi parantaa sivuston konversiota merkittävästi, ja se on yksi kustannustehokkaimmista saavutettavuusparannuksista.
Interaktiiviset komponentit ja käyttäjäkokemus
Modernit verkkosivustot sisältävät elementtejä kuten modaalit, välilehdet, pudotusvalikot, liukusäätimet ja karusellit. Nämä ovat usein saavutettavuuden riskikohtia.
Parhaat käytännöt:
Kaikkien interaktioiden tulee toimia näppäimistöllä.
Fokus siirtyy modaalin avauduttua sisälle modaalin sisältöön ja palaa sulkemisen jälkeen avauskohtaan.
Karusellit eivät liiku automaattisesti ilman käyttäjän lupaa, ja ne on voitava pysäyttää.
Välilehtien (tabs) tulee noudattaa rooli- ja näppäinohjaussuosituksia.
Kun interaktio toimii puhtaasti näppäimistöllä, se yleensä toimii myös apuvälineillä.
Miksi saavutettavuus kuuluu suunnitteluvaiheeseen?
Saavutettavuus on huomattavasti edullisempaa toteuttaa suunnitteluvaiheessa kuin jälkikäteen. Kun suunnittelijat ottavat saavutettavuuden huomioon alusta alkaen:
rakennetaan skaalautuva, vakaa ja pitkäikäinen palvelu
vältytään korjauskierroksilta, jotka voivat olla moninkertaisesti kalliimpia
parannetaan hakukonenäkyvyyttä luonnollisesti
tuodaan yritykselle uskottavuutta ja ammatillista profiilia
Suunnittelijoiden ja kehittäjien yhteistyö luo pohjan palvelulle, joka toimii koko käyttäjäkunnalle alusta alkaen.
Sisällöntuotannon saavutettavuus
Saavutettavuus ei ole pelkkää koodin ja käyttöliittymän optimointia. Sisältö on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta, sillä se määrittää, kuinka nopeasti käyttäjä ymmärtää sivun tarkoituksen ja löytää etsimänsä. Hyvä tekninen toteutus ei riitä, jos sisältö on vaikeaselkoista tai rakennettu tavalla, joka tekee sivusta raskaan käyttää.
Tässä osiossa käsitellään sisällöntuotannon keskeiset periaatteet, jotka tekevät tekstistä, linkeistä ja rakenteesta saavutettavia, ymmärrettäviä ja hakukoneystävällisiä.
Selkeä yleiskieli – luettavuus kaiken perustana
Sisältöjen tulee olla muodoltaan selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Tämä ei tarkoita sisällön yksinkertaistamista liikaa, vaan sitä, että asiat kerrotaan suoraviivaisesti ja loogisesti.
Hyvän selkeän kielen periaatteet:
lyhyet lauseet ja selkeä virkkeiden rakenne
yksi aihe per kappale
turhan erikoissanaston ja yritysjargonin välttäminen
konkreettiset esimerkit abstraktien asioiden sijaan
aktiivimuoto passiivin sijaan (kun mahdollista)
Selkokieli on erityisryhmille suunnattua yksinkertaistettua kieltä, kun taas selkeä yleiskieli soveltuu lähes kaikille käyttäjille.
Yritykselle selkeä kieli parantaa sekä käyttäjäkokemusta että konversioita.
Sisällön rakenteen loogisuus
Rakenne vaikuttaa siihen, miten nopeasti käyttäjä hahmottaa sivun kokonaisuuden.
Hyvä rakenne hyödyttää myös hakukoneita.
Toimivan rakenteen tunnusmerkkejä:
Otsikot kertovat sisällön olennaisen asian.
Otsikkohierarkia (H1–H2–H3) noudattaa loogista järjestystä.
Pitkät tekstimassat jaetaan lyhyempiin osiin.
Listoja käytetään silloin, kun ne selkeyttävät sisällön lukua.
Tärkeät asiat esitellään ensin (ns. inverted pyramid -periaate).
Hyvä rakenne vähentää kognitiivista kuormaa ja auttaa käyttäjiä, joilla on oppimisvaikeuksia, muistiongelmia tai keskittymisen haasteita.
Linkkitekstit – kuvaavuus ennen kaikkea
Linkki on tiedon portti, ja sen tarkoitus tulee kertoa käyttäjälle heti.
Epämääräiset linkit (“Lue lisää”, “Klikkaa tästä”) ovat ongelmallisia sekä saavutettavuuden että SEO:n näkökulmasta.
Hyvän linkin periaatteet:
Linkkiteksti kertoo suoraan, minne käyttäjä päätyy.
Linkki ei saa olla liian pitkä.
Useat identtiset linkkitekstit eri kohteisiin aiheuttavat sekaannusta.
Ruudunlukijoille linkit luetaan listana → siksi niiden on oltava kuvaavia.
käyttäjä ei saa riittävästi tietoa epämääräisistä linkeistä.
Kuvien, grafiikoiden ja kaavioiden tekstivastineet
Teksti ja visuaalinen sisältö toimivat yhdessä, mutta niiden tulee olla saavutettavia myös erikseen.
Hyvän alt-tekstin periaatteet:
Se kuvaa kuvan tarkoituksen, ei sen ulkoasua.
Se on osa tekstin kokonaisuutta, ei irrallinen huomio.
Turhat yksityiskohdat jätetään pois.
Jos kuva toistaa jo tekstissä kerrotun asian, alt-teksti voi olla lyhyt tai tyhjä.
Kaavioille ja taulukoille tulee aina tarjota erillinen tekstimuotoinen selitys, jossa kerrotaan kaavion keskeiset havainnot eikä pelkästään numeroita.
Kielivalinnat ja tekninen kielimerkintä (lang-attribuutit)
Jos sivulla on useaa kieltä, tulee jokaiselle osuudelle määritellä oikea kieli.
Tämä auttaa sekä ruudunlukijoita että konekääntimiä ymmärtämään, millä kielellä sisältö on.
Keskeiset käytännöt:
koko sivulla on lang-attribuutti (esim. <html lang="fi">)
lainaukset tai yksittäiset vieraskieliset sanat voidaan merkitä <span lang="en">
Oikea kielimerkintä on tärkeä, jotta sisältö on ymmärrettävä kaikissa olosuhteissa.
Johdonmukaisuus – käyttäjä kokee kokonaisuuden yhtenäisenä
Johdonmukaiset termit, yhtenevä tyyli ja samanlaiset elementit vähentävät käyttäjän kognitiivista kuormaa.
Johdonmukaisuuden osa-alueet:
saman tyyppiset sisällöt esitetään saman rakenteen kautta
terminologia pysyy muuttumattomana koko sivustolla
painikkeilla ja linkeillä on yhtenäinen logiikka
käyttäjä ei joudu opettelemaan palvelua uudelleen sivulta toiselle
Kun sisältö esitetään johdonmukaisesti, käyttäjä luottaa palveluun ja navigoi sen sisällä tehokkaammin.
Yhteenveto: Sisällön saavutettavuus on strateginen kilpailuetu
Yrityksen näkökulmasta selkeä sisältö vaikuttaa suoraan:
palvelun käyttöasteeseen
asiakastuen määrään
hakukonenäkyvyyteen
käyttäjän luottamukseen
Saavutettava sisältö on samalla parempaa sisältöä – se toimii kaikilla käyttäjillä kaikissa tilanteissa ja vahvistaa sivuston kokonaislaatua.
Saavutettavuus ja hakukoneoptimointi (SEO)
Saavutettavuus ja hakukoneoptimointi ovat pitkälti samaa asiaa eri näkökulmista. Hakukoneet pyrkivät tulkitsemaan sisältöä kuten ihmiset, ja saadakseen sen onnistumaan ne hyödyntävät samoja rakenteellisia ja semanttisia vihjeitä kuin ruudunlukijat. Siksi saavutettava verkkosivusto ei ainoastaan tue yhdenvertaisuutta, vaan se on myös teknisesti ja sisällöllisesti hakukoneystävällinen.
Ruudunlukija tulkitsee sivua rakenteen kautta eikä visuaalisen ulkoasun perusteella. Tämä pätee myös hakukoneisiin.
Miksi saavutettavuus parantaa orgaanisia sijoituksia?
Google ei palkitse saavutettavuutta sääntönä, mutta se palkitsee saavutettavuuden vaikutuksia:
selkeä rakenne
toimiva HTML
kuvaavat linkit
alt-tekstit
looginen navigaatio
toimivat lomakkeet
responsiivisuus
Kaikki nämä ovat samalla voimakkaita SEO-signaaleja.
Keskeiset syyt, miksi saavutettava sivusto rankkaa paremmin:
Hakukone ymmärtää sisällön paremmin. Semanttinen HTML tekee sivuston “tulkinnan” helpoksi.
Sivun rakenne on ennustettava. Hyvä otsikkohierarkia auttaa Googlea löytämään sisällön painopisteet.
Kuvat ovat indeksoitavissa. Alt-tekstit toimivat lisämetatietona ja auttavat myös kuvahaussa.
Käyttäjäviestit ovat selkeitä. Selkeä kieli parantaa käyttäjien sitoutumista ja vähentää välitöntä poistumista.
Sivuston käytettävyys on korkeampi. Google seuraa käyttäjäsignaaleja (time on page, bounce rate).
Sivun tekninen puhtaus pienentää virheitä. Valid koodi parantaa crawlauskykyä ja estää indeksointiongelmia.
Google ei näe saavutettavaa sivua “erikoistapauksena” – se näkee sen teknisesti vahvana ja helposti luettavana kokonaisuutena.
Saavutettavuuden ja SEO:n yhteiset elementit
Alla on tiivistetty lista tekijöistä, jotka ovat kriittisiä sekä saavutettavuudelle että hakukoneoptimoinnille.
Otsikkorakenne (H1–H2–H3) - Oikein rakennettu otsikkohierarkia auttaa sekä ruudunlukijaa että Googlea hahmottamaan sivun sisältöjen suhteet.
Alt-tekstit - Alt-tekstit kuvaavat kuvan tarkoituksen. SEO-hyöty syntyy siitä, että hakukone saa lisätietoa sisällöstä.
Kuvaavat linkit - “Lue lisää” ei kerro hakukoneelle mitään. Kuvaavat linkit lisäävät sivuston semanttisia signaaleja.
Selkeä kieli - Google arvostaa sisältöä, jota ihmiset ymmärtävät. Selkeä kieli korreloi pidemmän sivulla vietetyn ajan ja paremman konversion kanssa.
Valid HTML ja virheetön rakenne - Hakukoneet lukevat HTML:ää kuten ruudunlukijat—virheet häiritsevät toimintaa.
Responsiivisuus ja skaalautuvuus - Mobiilissa toimiva sivu on sekä saavutettava että SEO-kriittinen.
Saavutettavuus on osa Googlen laatualgoritmia (E-E-A-T)
Google arvioi sisältöjä myös laadullisten kriteerien kautta:
Expertise – asiantuntijuus
Experience – käytännön kokemus
Authoritativeness – auktoriteetti
Trustworthiness – luotettavuus
Saavutettava sivu on luonnostaan:
johdonmukainen
luotettava
rakenteeltaan selkeä
käyttäjälähtöinen
Tämä kasvattaa sivun uskottavuutta ja parantaa sen mahdollisuuksia nousta hakusanoilla kuten “saavutettavuus”, jotka ovat kilpailtuja ja tiedonhakupainotteisia.
Saavutettavuus vähentää “SEO-vuotoja”
Heikosti saavutettava sivusto menettää sijoituksia esimerkiksi seuraavista syistä:
käyttäjä poistuu nopeasti
ruudunlukija ei löydä sisältöä
hakurobotti ei indeksoi tärkeää osuutta sivusta
sivun keskeistä sisältöä ei ymmärretä
ankkuritekstit ovat epäselviä
rakenne on epälooginen
Saavutettavuus varmistaa, että sivusto toimii kaikissa näissä tilanteissa.
Saavutettavuuden SEO-checklist
Sivulla on yksi selkeä H1.
Otsikot seuraavat loogista hierarkiaa.
Kaikilla kuvilla on tarkoituksenmukaiset alt-tekstit.
Linkkitekstit ovat kuvaavia.
Kieli on selkeää ja helppolukuista.
Sivusto toimii ilman hiirtä.
Fokusjärjestys on ehjä.
Videoilla on tekstitykset.
Koodi on validia ja ARIA-attribuutit käytetty oikein.
Sivusto toimii myös suurennettuna.
Sivustolla ei ole automaattisia liikkuvia elementtejä ilman pysäytysmahdollisuutta.
Saavutettavuuden arviointi ja testaus
Saavutettavuuden onnistuminen ei ole arvailua, vaan systemaattista arviointia. Hyvin tehty testaus yhdistää automaattiset työkalut, käytännön manuaaliset testit ja todellisten käyttäjien näkökulman.
Yrityksen näkökulmasta kyse on laadunvarmistuksesta, joka vähentää riskejä, vahvistaa luottamusta ja tuo palvelulle teknisen jatkuvuuden.
Alla on rakenteeltaan selkeä, käytännönläheinen ja auditointikelpoinen prosessi, joka sopii sekä teknisille että ei-teknisille toimijoille.
Automaattinen testaus – nopea tapa löytää ilmeiset virheet
Automaattiset työkalut ovat tehokkaita havaitsemaan kooditasoisia saavutettavuusongelmia, kuten:
puuttuvat alt-tekstit
kontrastiongelmat
puuttuvat label-elementit
virheelliset ARIA-attribuutit
toistuvat ID-arvot
rakenteelliset virheet
Suosittuja työkaluja:
Axe DevTools
Wave Web Accessibility Evaluation Tool
Lighthouse (Chrome DevTools)
Pa11y
ARC Toolkit
Automaattiset testit löytävät kuitenkin vain murto-osan saavutettavuusongelmista. Ruudunlukijan, näppäimistön ja todellisen käytön testaus eivät ole korvattavissa.
Automaattinen tarkistus on hyvä lähtökohta, mutta ei koskaan riittävä lopputulos.
Manuaalinen testaus – saavutettavuuden todellinen mittari
Manuaalinen testaus kertoo, miten sivu oikeasti toimii.
Tämä vaihe paljastaa ne ongelmat, joita automaattiset työkalut eivät tunnista.
Näppäimistökäyttö
Tämä on tärkein yksittäinen manuaalitesti.
Tarkistettavia asioita:
Voiko sivua käyttää kokonaan ilman hiirtä?
Näkyykö fokus aina selkeästi?
Eteneekö fokus loogisessa järjestyksessä?
Palaako fokus oikeaan paikkaan modaalien sulkeutuessa?
Toimivatko lomakkeet täysimääräisesti näppäimistöllä?
Jos näppäimistökäyttö ei onnistu, sivu ei ole saavutettava.
Ruudunlukijatestit
Ruudunlukijat tulkitsevat sivun ohjelmallista rakennetta, eivät visuaalista ilmettä.
Testauksessa kannattaa käyttää vähintään yhtä ruudunlukijaa:
Mac / iOS: VoiceOver
Windows: NVDA tai JAWS
Testaa mm.:
Otsikkorakenne
Linkkilistat
Lomakkeet
Kuvien alt-tekstit
Konteksti ja roolit
Ruudunlukijat näyttävät vain sen, mitä koodi kertoo—ei sitä, mitä suunnittelija aikoi.
Skaalaus ja zoomaus
Tekstin tulee olla luettavaa 200–400 % suurennoksella ilman, että sivun rakenne hajoaa.
Kontrasti ja väririippuvuus
Teksteillä, ikoneilla ja painikkeilla tulee olla riittävät kontrastit.
Tietoa ei saa esittää pelkällä värillä.
Vaihtelevat käyttöympäristöt
Testaa sivua eri tilanteissa:
mobiili
tietokone
pimeä tila
kirkas ulkovalo
hidas verkkoyhteys
Saavutettavuus on toimivuutta erilaisissa olosuhteissa.
Käyttäjätestaus – saavutettavuuden korkein taso
Paras tapa varmistaa saavutettavuus on testata palvelua ihmisten kanssa, joilla on erilaisia toimintakykyjä tai apuvälineitä.
Tämä ei ole pelkkää “erityisryhmien käyttöä”, vaan realistinen tapa nähdä, miten palvelu toimii todellisissa tilanteissa.
Käyttäjätestauksen hyötyjä:
löytää syvällisiä esteitä, joita tekninen testaus ei paljasta
paljastaa todelliset käyttöpolun haasteet
lisää ymmärrystä eri käyttäjäryhmien tarpeista
vähentää asiakastukeen tulevien ongelmien määrää
Käyttäjätestaus täydentää teknistä testausta, ei korvaa sitä tai ole siitä erillinen.
Saavutettavuusarvioinnin dokumentointi
Yrityksen kannalta dokumentointi on tärkeää kahdesta syystä:
se näyttää, että saavutettavuus on otettu vakavasti
se helpottaa tulevia auditointeja ja viranomaisvalvontaa
Hyvä arviointiraportti sisältää:
Havaitut ongelmat
Ongelman vaikutuksen käyttäjiin
Ongelman teknisen juurisyyn
Korjausehdotukset
Priorisoinnin (korkea / keskitaso / matala)
Dokumentointi toimii myös sisäisenä laatutyökaluna.
Saavutettavuusseloste (lakisääteinen vaatimus monille palveluille)
Saavutettavuusseloste on julkinen dokumentti, jossa kerrotaan:
missä saavutettavuus täyttyy
missä ei täyty
miten käyttäjä voi antaa palautetta
miten saavutettavuusvalvontaan voi olla yhteydessä
Seloste on yksi keskeisimmistä lakisääteisistä velvoitteista. Hyvin laadittu seloste vahvistaa yrityksen luotettavuutta ja osoittaa, että saavutettavuus on jatkuva prosessi.
Jatkuva seuranta – saavutettavuus ei ole kertaluonteinen projekti
Teknologiat, selaimet ja käyttöympäristöt muuttuvat jatkuvasti.
Siksi saavutettavuus vaatii:
vuosittaista auditointia
säännöllisiä pieniä parannuksia
uusien sisältöjen tarkistusprosessin
suunnittelijoiden ja sisältötiimin perehdytyksen
Yritykselle saavutettavuus on investointi, joka tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän hyötyä kuin kustannusta.
Miten tehdä sivustosta saavutettava – käytännönläheinen kokonaischecklist
Tämä osio kokoaa yhteen saavutettavuuden keskeiset toimenpiteet suunnittelun, sisällöntuotannon ja teknisen toteutuksen näkökulmasta. Se toimii käytännön ohjeena yritykselle, joka haluaa varmistaa, että palvelu täyttää sekä käyttäjien tarpeet että lakisääteiset vaatimukset.
Checklist on jaettu roolien mukaan, jotta sitä voidaan hyödyntää selkeästi projektin eri vaiheissa.
Suunnittelijan (UI/UX) checklist
Rakenne ja navigaatio
Suunnittele selkeä, matala navigaatiorakenne.
Lisää "Siirry sisältöön" -linkki.
Varmista, että kaikki tärkeät polut löytyvät enintään 2–3 klikkauksella.
Visuaalinen selkeys
Käytä riittäviä kontrasteja (vähintään AA-taso).
Huolehdi riittävästä fonttikoosta ja typografisesta hierarkiasta.
Suosi selkeitä väriyhdistelmiä, jotka toimivat myös värisokeille.
Älä käytä väriä ainoana tiedon välittäjänä.
Käyttöelementit
Tee painikkeista riittävän suuria (vähintään 44x44 px).
Suunnittele lomakkeet yksinkertaisiksi ja selkeiksi.
Vältä automaattisesti liikkuvia elementtejä tai tarjoa mahdollisuus pysäyttää ne.
Interaktiiviset komponentit
Modaalit, välilehdet ja karusellit suunnitellaan näppäimistöyhteensopiviksi.
Varmista, että fokus siirtyy näkyvästi ja loogisesti.
Sisällöntuottajan checklist
Tekstin selkeys
Käytä selkeää yleiskieltä ja lyhyitä lauseita.
Käytä otsikoita jäsentämään sisältöä.
Kerro tärkeimmät asiat ensin.
Vältä pitkiä, monimutkaisia virkkeitä ja turhaa jargon-sanoitusta.
Kuvaavat linkit
Tee linkkiteksteistä informatiiviset (“Lataa saavutettavuusopas” eikä “Lue lisää”).
Vältä identtisiä linkkitekstejä eri kohteisiin.
Alt-tekstit ja mediat
Lisää kaikille merkityksellisille kuville alt-tekstin, joka kuvaa tarkoituksen.
Tee infografiikoille ja kaavioille tekstivastine.
Tarjoa videoille tekstitykset ja äänisisällöille transkriptiot.
Kieliasetukset
Aseta sivun pääkieli oikein (esim. html lang="fi").
Merkitse vieraskieliset sanat tai lainaukset oikeilla kielikoodeilla.
Kehittäjän checklist
Rakenne ja semantiikka
Käytä oikeita HTML5-rakenteita: <header>, <nav>, <main>, <footer>.
Toteuta otsikkohierarkia teknisesti oikein.
Vältä tarpeetonta ARIA:n ylikäyttöä; semanttinen HTML ensin.
Näppäimistöyhteensopivuus
Kaikkien elementtien tulee olla saavutettavia TAB-, ENTER- ja SPACE-näppäimillä.
Fokusjärjestys ei saa rikkoutua.
Modaalit lukitsevat fokuksen sisäänsä ja palauttavat sen avauskohtaan.
Form-elementit
Käytä aina <label>-elementtejä.
Kerro virheilmoituksissa selkeästi, mikä meni pieleen ja miten sen voi korjata.
Yhdistä virheilmoitukset ohjelmallisesti oikeaan kenttään (ARIA-describedby).
Tekninen validointi
Varmista HTML-validisuus.
Testaa kontrastit ja skaalautuvuus.
Testaa palvelu ruudunlukijalla (NVDA/VoiceOver).
Optimoi sivu toimimaan heikommilla yhteyksillä.
Tilaajan (yrityksen) checklist
Yrityksen rooli saavutettavuuden varmistamisessa on strateginen.
Tämä lista on suunniteltu erityisesti sinulle kilpailueduksi – se nostaa sinut asiantuntijan asemaan asiakkaiden silmissä.
Tilaajan vastuut:
Varmista, että palveluntarjoaja sitoutuu WCAG 2.1/2.2 AA -tasoon.
Pyydä saavutettavuussuunnitelma ennen projektin aloitusta.
Pyydä auditointi tai vähintään läpikäynti julkaisuhetkellä.
Pyydä saavutettavuusseloste projektin lopuksi.
Varmista, että sisällöntuotanto-ohjeet ovat saavutettavat.
Suunnittele vuosittainen saavutettavuustarkastus.
Näillä toimenpiteillä tilaaja hallitsee riskit ja saa toimivan, lainmukaisen ja laadukkaan palvelun.
Helppo pikachecklist
Tämän voi esittää sivun lopussa nopeana muistilistana:
Pikachecklist:
Sivua voi käyttää täysin näppäimistöllä.
Kaikilla kuvilla on alt-tekstit.
Otsikkorakenne on looginen ja siisti.
Linkit ovat kuvaavia.
Teksti on selkeää ja ymmärrettävää.
Lomakkeet ovat saavutettavia ja virheilmoitukset selkeitä.
Videoilla on tekstitykset.
Sivusto toimii 400 % suurennoksella.
Kontrastit ovat kunnossa.
Sivustolla ei ole kriittisiä teknisiä virheitä.
Tiivis yhteenveto: Mikä tekee verkkosivusta saavutettavan?
Selkeä rakenne
Yksi H1, looginen H2–H3-hierarkia
Selkeä navigaatio ja “Siirry sisältöön” -linkki
Semanttinen HTML (header, nav, main, footer)
Luettava ja ymmärrettävä sisältö
Selkeä yleiskieli
Kuvaavat linkkitekstit
Otsikoilla jäsennelty kokonaisuus
Kaikki kuvat ja grafiikat varustettu alt-tekstein tai tekstivastinein
Videoiden tekstitykset ja äänisisältöjen transkriptiot
Toimivuus eri käyttäjille ja apuvälineille
Sivustoa voi käyttää kokonaan näppäimistöllä
Fokus näkyy selkeästi
Ruudunlukijayhteensopivuus (semantiikka, roolit, labelit)
Sivusto toimii suurennettuna ilman rakennevirheitä
Visuaalinen saavutettavuus
Riittävät kontrastit
Riittävät kosketusalueet (44x44 px)
Tekstin joustava skaalaus
Ei pelkkää värisignaalia tiedon välityksessä
Tekninen laatu
Valid HTML
Harkittu ARIA:n käyttö
Responsiivisuus kaikilla laitteilla
Toimivuus hitailla yhteyksillä
Prosessi ja vastuut
Suunnittelija, sisällöntuottaja ja kehittäjä huomioivat saavutettavuuden omassa työssään
Säännöllinen auditointi (automaattinen + manuaalinen + ruudunlukijat)
Saavutettavuusseloste ja dokumentointi
Jatkuva seuranta ja vuosittaiset tarkastukset